Maastohiihto eroaa muista olympia- ja MM-lajeista Suomessa siinä, että vuosien saatossa tämä laji on tuonut Suomelle paljon tunnettavuutta muualla maailmassa. Monet suomalaiset huippuhiihtäjät ovat menestyneet kansainvälisissä kisoissa niin kotimaassa kuin ulkomailla ja suomalaishiihtäjien hartioille asetetaan paljon paineita aina MM-kisojen ja talviolympialaisten lähestyessä. Suomen menestys kansainvälisessä hiihdossa on auttanut myös nostamaan sen suosiota niin harrastuksena kuin penkkiurheiluna ja monet tunnetut suomalaiset hiihtäjät loistavat edelleen Suomen kaikkien aikojen menestyneimpien urheilijoiden listoilla. Yleisesti ottaen, parhaimmat hiihtäjät ovat nimenomaan kansainvälisellä tasolla parhaiten menestyneimpiä hiihtäjiä ja niitä Suomessa riittää, seuraavaksi listaamme vain muutamia heistä.

Marja-Liisa Kirvesniemi

Simpeleessä syntynyt Marja-Liisa Kirvesniemi (omaa sukua Hämäläinen) aloitti hiihdon jo kahdeksanvuotiaana ja teini-ikäisenä menestyi jo itseään vanhempien ikäluokkien kilpailuissa. Ensimmäisissä arvokisoissaan juniorien EM-kisoissa Kirvesniemi sijoittui henkilökohtaisessa kilpailussa seitsemänneksi ja voitti kultaa viestijoukkueessa. Ensimmäisiin talviolympialaisiin hän osallistui vuonna 1976. Vuonna 1983 Kirvesniemi teki historiaa voittamalla ensimmäisenä suomalaishiihtäjänä hiihdon maailmancupin ja seuraavana vuonna Sarajevon talviolympialaisissa kolme henkilökohtaista kultamitalia ja viestipronssia. Kirvesniemi on voittanut urallaan yhteensä seitsemän olympiamitalia ja kahdeksan MM-mitalia. Kirvesniemi on naimisissa toisen tunnetun suomalaisen huippuhiihtäjän Harri Kirvesniemen kanssa.

Aino-Kaisa Saarinen

Vuonna 1979 Hollolassa syntynyt Aino-Kaisa Saarinen osallistui ensimmäisen kerran maailmancupiin vuonna 1998 ja pääsi maailmancup-pisteille kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2000. Aikaisempana vuonna 1999 Saarinen oli myös voittamassa nuorten MM-hiihdossa viestikultaa. Aikuisten arvokisoissa Saarinen sijoittui ensimmäistä kertaa palkintopallille Holmenkollenissa naisten 30 kilometrin matkalla ja sijoittui tuolloin kolmanneksi. Ensimmäisen olympiamitalin Saarinen voitti Torinossa vuonna 2006. Seuraavien vuosien aikana Saarinen sijoittui muun muassa Tour de Skissä toiseksi, voitti maailmanmestaruuden Liberecissä ja perinteisen hiihtotavan maailmancupin Kuusamossa. Aino-Kaisa Saarisella on huikeat viisitoista arvokisamitalia sekä hän on eniten maastohiihdon maailmancupin osakilpailuja kiertänyt urheilija koko maailmassa.

Mika Myllylä

Vuonna 1969 Oulussa syntynyt ja vuonna 2011 Kokkolassa kuollut Mika Myllylä on edelleen yksi Suomen menestyneimpiä miesurheilijoita. Myllylän ensimmäiset aikuisten arvokisat olivat Val di Fiemmen MM-kilpailut vuonna 1991 ja jo seuraavana vuonna Myllylä valittiin Suomen olympiajoukkueeseen. Vuosina 1993-1994 Myllylä sijoittui kahdesti maailmancupin palkintokorokkeelle ja voitti kaksi henkilökohtaista mitalia ja viestipronssia Lillehammerin olympialaisissa. Uran nousukiito johti muun muassa useaan maailmancupin osakilpailun voittoon, MM-mitaleihin, maailmancupin kokonaistilanteessa toiseen sijaan sekä Vuoden urheilija -titteliin. Doping-skandaalin ja yksityiselämän paljastusten myötä Myllylän elämä kulki ylä- ja alamäkeä, mutta kuolemansakin jälkeen 15 arvokisamitalin voittanut legenda on pysynyt yhtenä tunnetuimmista suomalaisurheilijoista.

Veikko Hakulinen

Kurkijoella 1925 syntynyt ja Valkeakoskella vuonna 2003 kuollut Veikko Johannes Hakulinen on myös hiihtänyt tiensä Suomen menestyksekkäimpien hiihtäjien joukkoon. “Haku-Veikkona” tunnettu hiihtäjä muistetaan erityisesti Oslon talviolympialaisten 50 kilometrin voittoajasta 3 tuntia 33 minuuttia ja 33 sekuntia. Hakulinen on valittu ennätyksellisesti neljä kertaa Vuoden urheilijaksi vuosina 1952-1954 ja uudelleen vuonna 1960. Hakulinen voitti urallaan yhteensä seitsemän olympiamitalia ja seitsemän MM-mitalia. Hakulinen teki uraa myös ampumahiihdossa ja voitti joukkuekilpailussa hopeaa vuoden 1963 MM-kilpailuissa Seefeldissä.

Virpi Sarasvuo

Kangasniemellä syntynyt Virpi Sarasvuo (omaa sukuaan Kuitunen) on ainoa Lahden MM-kisojen kuuluisasta “kuusikosta”, joka doping-käryn jälkeen kykeni nostamaan uransa uuteen nousuun ja onkin ansainnut kovalla työllään paikan Suomen kansainvälisesti menestyksekkäimpien hiihtäjien joukossa. Ensimmäiset MM-kilpailut Sarasvuo hiihti Ramsaussa vuonna 1999 ja seuraavana vuonna hän pääsi maailmancupin pisteille. Vuoden 2001 doping-käry toi Sarasvuolle kahden vuoden kilpailukiellon, joka rokotti paljolti hiihtäjän mahdollisia mitalivoittoja. Kyseenalainen kisahistoria ei kuitenkaan estänyt hiihtäjää ja doping-vuosien jälkeen Sarasvuo hiihti useaan maailmancupin ja Tour de Skin osakilpailun voittoon, kahteen olympiapronssiin ja kahdeksaan MM-mitaliin, joista huikeat kuusi olivat kultaisia.