Salpausselän kisat ovat vuosittain Lahdessa järjestettävä kansainvälinen kolmen päivän mittainen kilpailutapahtuma, jossa eri talvilajeissa kisaavat kotimaiset ja ulkomaiset hiihtäjät ottavat mittaa toisistaan. Kisat järjestetään aina helmi-maaliskuun vaihteessa ja lajeina ovat MM-kisojen tapaan vakiintuneet maastohiihto, yhdistetty ja mäkihyppy. Nykyään Salpausselän kisat ovat kuuluneet myös osaksi maailmancupin osakilpailuja.

Kisojen historiaa

Ensimmäiset Salpausselän kisat järjestettiin jo vuonna 1922. Idea sai alkunsa Lauri “Tahko” Pihkalan kirjoittamasta artikkelista, jossa ehdotettiin Holmenkollenin kisojen veroisen tapahtuman järjestämistä myös Suomessa. Pihkala ehdotti artikkelissaan juuri Lahtea kisaisännäksi sen erinomaisen sijainnin ja soveliaan maaston takia. Tuohon aikaan Suomessa vallitsi samaisena vuonna järjestetyssä Holmenkollenin hiihtokisoissa saavutetun kisamenestyksen nostama innostus lajiin. Tapani Niku ja Anton Collin saavuttivat tuolloin sykähdyttävän kaksoisvoiton 50 kilometrin hiihdossa. Yllättäen Lahti alkoikin saada kannatusta paikallisten toimittajien toimesta ja monien mielestä Salpausselän vaihteleva maasto sopisi mainiosti hiihtotapahtuman sijainniksi.

Salpausselän rakennustyöt aloitettiin syksyllä 1922 ja ne saatiin valmiiksi jo samaisen vuoden itsenäisyyspäiväksi. Salpausselän historian ensimmäiset kilpailut järjestettiin seuraavana vuonna 3.-4. helmikuuta. Kisoja oltiin järjestämässä aluksi lähes pelkästään vapaaehtoisten työntekijöiden toimesta ja järjestystalkoisiin osallistui tuolloin muun muassa poliisi, puolustusvoimat sekä Lotta Svärd -järjestö aina lopettamiseensa asti. Vaikka kisat järjestettiin Suomessa, ensimmäisissä Salpausselän kisoissa ei ollut ollenkaan suomalaisia kilpailijoita.

Kisoissa kisattiin pitkään pelkästään mäkihypyssä ja yhdistetyssä, sillä kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n mukaan Salpausselän hiihtoladut eivät täyttäneet maastohiihdon kilpailusääntöjen vaatimuksia. Kesällä 2006 maastohiihto astui kuitenkin osaksi Salpausselän lajivalikoimaa, sillä FIS hyväksyi viimein hiihtolatuihin tehdyt muutokset. Aikaisemmin Salpausselän kisoissa on hiihdetty myös 50 kilometrin hiihto aina vuoteen 1986 asti. Kisoissa on myös ollut lajeina muun muassa miesten 30 kilometrin, miesten 10 kilometrin sekä naisten 5 kilometrin hiihdot ja vuoden 1938 kisoissa mukana oli myös pujottelu. Sprintti astui lajivalikoimaan vasta vuonna 2000.

Salpausselän kisoista on kasvanut perinteikäs vuosittain järjestettävä pohjoismaalainen hiihtotapahtuma, jonka huipentumaksi on muodostunut hiljalleen lauantai-illan ilotulitus. Salpausselkä on toiminut vuosien saatossa myös useaan kertaan hiihdon MM-kisojen kisaisäntänä, näihin kertoihin kuuluu myös kohutut vuoden 2001 MM-kisat. Vaikka kilpailut vetävät edelleen niin kotimaisia kuin ulkomaalaisia katsojia, ovat kävijämäärät olleet laskussa. Syynä tähän lienevät televisiot ja sosiaalinen media, joiden kautta tuhannet suomalaiset seuraavat kuitenkin edelleen vuosittain järjestettäviä kisoja. Seuraavat Salpausselän kisat järjestetään 8.-10.2.2019.

Salpausselän kisat 2002

Salpausselän kisat järjestettiin myös surullisen kuuluisaa doping-skandaalia seuraavana vuonna. Vuosi oli kulunut siitä tapahtumasta, kun edellisen kerran Lahdessa hiihdettiin mestaruuskilpailut, jossa “doping-kuusikko” Mika Myllylä, Virpi Kuitunen, Janne Immonen, Milla Jauho, Harri Kirvesniemi ja Jari Isometsä jäivät kiinni kielletyn Hemohes-valmisteen käytöstä. Kisat järjestettiin tuolloin 15.–25. helmikuuta ja käry johti kolmen MM-mitalin menetykseen ja kuusikon kahden vuoden kilpailukieltoon.

Seuraavan vuoden kisoissa doping-skandaalin seuraukset olivat edelleen nähtävissä. Suomalaisen urheilun rehti maine oli selkeästi tahriintunut ja Suomen hiihtojoukkueesta puuttuivat kaikkein kirkkaimmat nimet. Kisat olivat kuitenkin menestys ja hyllytettyjen hiihtäjien loistaessa poissaolollaan moni muu suomalainen pisti parastaan. Suomen joukkue vei hienosti kultaa joukkuemäessä Matti Hautamäen, Janne Ahosen, Risto Jussilaisen ja Veli-Matti Lindströmin suorituksella. Ahonen hyppäsi myös neljännelle sijalle erikoismäessä Saksan Martin Schmittin viedessä voiton. Samppa Lajunen vei kaikkein kirkkaimman mitalin yhdistetyn sprintissä ja voitti pronssia yhdistetyn 15 kilometrin matkalla. Samaisella matkalla Jaakko Tallus voitti kultaa. Tuona vuonna Salpausselän ohjelmassa oli myös ampumahiihto, mutta suomalaiset eivät yltäneet palkintopallille. Paras suoritus oli Suomen joukkueen neljännes sija miesten ampumahiihtoviestissä.