Vuoden 2001 hiihdon maailmanmestaruuskilpailut pidettiin 15-25 helmikuuta Lahdessa jo kuudetta kertaa MM-kisojen historiassa. Aikaisemmin Suomi oli isännöinyt MM-kilpailuja vuosina 1926, 1938, 1958, 1978 ja 1989. Lahden MM-kisat jäivät hiihdon kisahistoriaan kahdessa varsin kiistanalaisessa tapahtumassa, sillä ensinnäkin naisten 30 kilometrin kilpailu jouduttiin perumaan liian kylmän sään takia ja toiseksi, kuusi isäntämaan Suomen huippuhiihtäjää jäi kiinni doping-käryssä ja heidän suorituksensa kisoissa hylättiin. Laajalti keskustelua herättäneet doping-käryt tahrasivat Suomen menestyksen myös seuraavan vuoden talviolympialaisissa Yhdysvaltojen Salt Lake Cityssä.

Lahden MM-hiihdon lajit ja voittajat

Lahden MM-kisoissa kisattiin kolmessa eri pääkategoriassa: yhdistetyssä, hiihdossa ja mäkihypyssä. Miehet kisasivat jokaisessa kolmessa kategoriassa ja naiset kisasivat pelkästään hiihdossa. Ensimmäistä kertaa myös MM-hiihdon historiassa mukana Lahden kisoissa olivat sprinttimatkat sekä uudenlainen takaa-ajo.

Miesten hiihtoon kuului kuusi eri lajia: sprintti, miesten 15km (p), miesten 30km (p), miesten 50km (v), miesten takaa-ajo sekä 4 × 10 km viesti. Miesten hiihdossa Suomen kilpailijat kärysivät yhteensä kolmessa eri lajissa ja menettivät kaksi mitalia. Neljänneksi sijoittunut Suomen Jari Isometsä hylättiin doping-rikkeen takia miesten 15 kilometrin yhteislähdössä. Lisäksi Isometsä menetti henkilökohtaisen hopeamitalinsa miesten takaa-ajossa ja viestijoukkue menetti kaikkein kirkkaimman mitalin miesten viestissä Janne Immosen, Mika Myllylän ja Harri Kirvesniemen jäädessä kiinni dopingista.

Naisten hiihdossa kisattiin viidessä eri lajissa: sprintti, naisten 10km (p), naisten 15km (p), naisten takaa-ajo ja 4 × 5 km viesti. Naisten 30 kilometrin kilpailu jouduttiin perumaan kokonaan mittarin pudotessa -23 Celsius-asteeseen. Viestissä toiseksi sijoittunut Suomen joukkue hylättiin Virpi Kuitusen ja Milla Jauhon doping-rikkeen vuoksi. Yhdistetyssä ja mäkihypyssä kisat etenivät ilman suurempia skandaaleja. Miesten yhdistetyssä kisattiin kolmessa eri lajissa: sprintissä (suurmäki K116 + 7,5 km hiihto), joukkuekilpailussa sekä normaalimäessä (K90 + 15 km hiihto). Miesten mäkihyppyyn taas kuului neljä eri lajia: normaalimäki, suurmäki, normaalimäen joukkuekilpailu ja suurmäen joukkuekilpailu.

Lahden MM-kisojen mitalitilastossa Norja ylsi ykköspaalille kuudella kultamitalilla, kahdella hopeamitalilla ja kahdella pronssimitalilla. Toisena mitalitilastolle nousi Saksa kolmella kullalla, kahdella hopealla ja kolmella pronssilla. Suomi ylsi doping-kärynkin varjostamana kolmostilalle kahdella kullalla, viidellä hopealla ja kahdella pronssilla. Suomi menetti käryn vuoksi yhden kultamitalin ja kaksi hopeamitalia ja olisi näillä tuloksilla yltänyt koko kisojen suurimmaksi mitalihaukaksi yhteensä 13 mitalilla.

Dopingskandaalin seuraukset

Lahden MM-hiihdon doping-skandaalin vaikutukset näkyivät kauas. Suomen maajoukkueen kuusi kärkihiihtäjää kärsi kahden vuoden kilpailukiellon ja Suomen menestys seuraavan vuoden talviolympialaisissa Salt Lake Cityssä oli erittäin vaisua. Salt Lake Cityn olematon menestys johti siihen, että Suomi jäi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1928 talviolympialaisten täysin ilman mitalia maastohiihdossa. Doping-käry johti myös Harri Kirvesniemen hiihtouran päättymiseen. Janne Immonen jatkoi kilpahiihtoa kotimaassa vuonna 2003 kilpailukiellon päätyttyä, mutta ei enää osallistunut kansainvälisiin hiihtokilpailuihin.

Kuudesta kärynneestä vain Virpi Kuitunen kykeni palaamaan kansainvälisten hiihtokilpailuiden huipulle voittamalla pronssia Torinon ja Vancouverin talviolympialaisissa, kolme kultaa ja yhden pronssin Sapporon MM-kisoissa, kaksi kultaa Liberecin MM-kisoissa ja yhden hopean Oberstdorfin MM-kisoissa. Doping-skandaalin jälkeen Suomen miesten hiihtomaajoukkue ylsi MM-mitaliin uudestaan vasta vuonna 2009. Myös Suomen Hiihtoliitto kärsi doping-skandaalista, sillä Lahden MM-kisojen jälkeen monet sponsorit mitätöivät sopimuksensa Hiihtoliiton kanssa. Doping-kärystä kirjoitettiin ja spekuloitiin vielä vuosia myöhemmin ja Hiihtoliiton silloisen toimitusjohtajan Jari Piiraisen mukaan nämä kirjoittelut ja paljastukset olisivat johtaneet liiton vakaviin talousvaikeuksiin vielä vuosia Lahden MM-kisojen jälkeen. Mediassa spekuloitiin myös paljon vuoden 2013 hiihdon MM-kisojen kisaisännän valintaa, sillä Lahden kaupunki oli hakenut isännyyttä jo vuonna 2008, mutta kansainvälinen hiihtoliitto valitsi Lahden sijaan Italian Val Di Fiemmen.