Etusivu

Järjestämisajankohta ja yleisön arvio

Vuonna 2001 (17.2., 18.2., 21.2. ja 24.2.) Lahdessa järjestettiin hiihdon MM-kilpailut, joissa saavutettiin yleisötavoite; tapahtumia seurasi paikan päällä yli 300 000 katsojaa. Asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan yleisö oli hyvin tyytyväinen kisoihin: kisat saivat yleisöltä kokonaisarvosanan 4,3 asteikolla 1-5, jossa arvosana 1 tarkoitti huonoa ja arvosana 5 erinomaista. Myös viidentoista miljoonan tulostavoite näytti toteutuneen, kun tilinpäätöstä alettiin valmistella kisojen päätyttyä.

Arkistointi

Yleisradio Oy toimi kisojen televisioinnin host-broadcasterina ja sen välittämää TV-signaalia lähetettiin noin 20 maahan. YLE:n lisäksi paikan päällä oli TV-selostajia 15 eri maasta ja radioselostajia 9 eri maasta kertomassa kisatunnelmista suurelle yleisölle. Suomessa MM-kisalähetystä lähetettiin runsaan 60 tunnin verran. Eniten katsojia keräsi naisten 5 kilometrin hiihto, jota seurasi 1 480 000 katsojaa!

Kisojen huippuhetket sekä jännittävät päivittäiset kisatapahtumat talletettiin Hiihdon MM-kisat Lahti 2001 –kirjasarjaan, joka sisältää yli 200 värikuvaa sekä henkilökuvat kisojen sankareista. Kirjasarja julkaistiin sekä suomen- että englanninkielellä.

Lajit 

Lahden vuonna 2001 järjestetyissä MM-hiihdoissa kilpailtiin ensimmäistä kertaa sprinttihiihdon maailmanmestaruuksista ja mäkihypyn joukkuekilpailun MM-tittelistä K90-mäessä. Myös takaa-ajokilpailun molemmat osat järjestettiin ensimmäistä kertaa samana päivänä.

Tapahtumapaikka

Lahden MM-kilpailut järjestettiin Lahden urheilukeskuksessa, joka sijaitsee lähellä Lahden keskustaa. Lahden torilta on kävelymatka urheilukeskukseen. Urheilukeskuksessa hiihtostadion sekä mäkihyppyareena sijaitsevat vierekkäin, mikä mahdollisti molempien lajien seuraamisen samalla alueella. Kisa-alueelle johti kaksi sisäänkäyntiä: Salpausselän portti sekä Hämeenlinnantien portti. Lipunmyyntipisteet sijaitsivat näillä porteilla. Mäkistadionille rakennettiin uusi mäkikatsomoalue MM-kisoja varten; tämä uusi katsomoalue sijaitsi K116-mäen puolella ja tarjosi noin 7 000 lisäkatsomopaikkaa mäkiareenan entisten 50 000 katsomopaikan lisäksi. Hiihtokatsomoihin mahtui noin 20 000 katsojaa ja pääkatsomosta löytyi noin 5 000 istumapaikkaa.

Hiihtomuseon vieressä asiakkaita palveli puusta rakennettu info- ja ravintolarakennus. Rakennuksen yläkerrassa sijaitsi ravintola ”Voitto”, joka palveli MM-kisojen aikana tilausravintolana. Alakerran pystybaari palveli puolestaan MM-kisojen yleisöä.  Lisäksi Suurhallin parkkipaikalle pystytetyt kolme lämmitettyä ravintolatelttaa, jotka olivat yhteensä melkein Suurhallin kokoisia, tarjosivat kisayleisölle ravintolapalveluja. Kisatorilta ja stadionin katsomorakennusten edestä löytyi myös pienempiä myynti- ja ravintolatelttoja. Amica vastasi kisa-alueen yleisistä ravintolapalveluista ja Sodexho hoisi Messu- sekä Suurhallin ravintolapalvelut.

Suuri video- ja tulostaulu oli pystytetty mäki- ja hiihtostadionin väliin, jotta kisavieraat pystyivät seuraamaan tapahtumia tehokkaasti ja helposti. Kisa-alueella oli myös muutamia ladunvarsipaikkoja, joilla yleisön oli mahdollista päästä seuraamaan hiihtokilpailuja sekä kannustamaan omia suosikkejaan. Tätä varten piti hankkia aluelippu.

Kisojen yhteistyöyritykset saivat käyttöönsä Urheilukeskuksen Suurhallin. Toimittajien ja valokuvaajien työskentelytilaksi Messuhalliin rakennettiin mediakeskus. SOS-lapsikylän piste auttoi paikan päällä lapsia, jotka olivat eksyneet vanhemmistaan. Urheilutalolta löytyi myös ”lapsiparkki”.

Kisa-alueen turvallisuus 

Kisa-alueelle ei saanut viedä lainkaan alkoholijuomia, ampuma-aseita, teräaseita, ilotulitteita, räjähteitä tai muita tarvikkeita tai aineita, joita voidaan pitää vaarallisina. Koirien viemistä kisa-alueelle ei suositeltu eikä koiria päästetty katsomoihin eikä sisäravintoloihin. Sisääntuloporteilla suoritettiin sisääntulotarkastuksia lipuntarkastuksen lisäksi. Tällä pyrittiin turvaamaan kisayleisön turvallisuus sekä viihtyisä vierailukokemus. Järjestyksenvalvojat pyrkivät luomaan kisavieraille turvalliset sekä ikimuistoiset MM-kilpailut.

Ympäristönäkökulma

Lahden MM-kilpailut pyrittiin järjestämään ympäristöä kunnioittaen; ympäristötoimikunta toimi osana kisaorganisaatiota, jonka tehtävänä oli tuoda ympäristönäkökulma esille kaikissa toimikunnissa sekä esittää keinoja, joilla ympäristönäkökohdat voitiin ottaa huomioon eri tavoin kisojen suunnitteluvaiheesta alkaen läpi koko kisojen. Konkreettisia keinoja ympäristön huomioimisessa olivat esimerkiksi tiedotukset koskien joukkoliikenteen suosimista sekä eko-oppaat, jotka neuvoivat vieraita lajittelemaan jätteensä oikein.

Urheilijoita varten kisakylään perustettiin ympäristöinfopiste ja esimerkiksi jätehuoltoasioissa annettiin opastusta kisakylässä asuville. Kaikki tilapäisten rakenteiden rakennusmateriaalit sekä kisakylään ja muihin toimipaikkoihin hankitut kalusteet joko kierrätettiin tai myytiin eteenpäin kisojen jälkeen. Monet yhteistyöyritykset toteuttivat omalta osaltaan omassa toiminnassaan ympäristöystävällisiä toimintatapoja. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita kisa-alueen ravintoloiden käyttämät biohajoavat ja keraamiset astiat.

Kisoille oli laadittu oma kirjallinen ympäristöohjelma ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Joukkue-, media- ja toimitsijaoppaissa jaettiin myös tietoa ympäristöasioista. MM-kisojen aikana suoritettiin ”Ekotehokkaat MM-hiihdot” –tutkimus, jonka avulla selvitettiin, paljonko kisat kuluttivat luonnonvaroja.